Minulla on vastaanotollani kymmeniä yrityksiä vuodessa. Olen työterveyslääkäri, ja sen työn merkittävä osa on tunnistaa, missä yrityksen työturvallisuuden rakenteet pitävät ja missä ne repeävät. Olen oppinut tunnistamaan ne yritykset, joiden riskiarviointi on todellinen työkalu, ja ne, joissa se on 47-sivuinen PDF, jonka kukaan ei ole avannut sen jälkeen kuin se on tallennettu.
Haluatko toimivan riskiarviointi-Excelin – automaattinen riskilaskenta, toimenpidesuunnitelma ja seuranta valmiina?
Lataa riskiarviointi Excel-malli →Asiakas tulee vastaanotolle toistuvan selkäkivun takia. Kysyn, onko hänen työpisteensä ergonomiaa arvioitu. Hän katsoo minua hämmentyneenä. "En tiedä – kai sen joku on kirjannut jonnekin." Tämä on yleisin merkki siitä, että riskiarviointi on tehty johdon pöytäkirjaan, ei arjen työksi.
Toinen merkki: yritys raportoi nolla läheltä piti -tilannetta viimeisen kolmen vuoden ajalta. Nolla. En usko nollaan. Teollisuudessa, rakentamisessa, kaupassa – aina tapahtuu pieniä tilanteita. Jos niitä ei kirjata, se tarkoittaa, että raportointikulttuuri puuttuu kokonaan. Ja raportointikulttuurin puuttuminen tarkoittaa, että riskiarviointi on dokumenttiharjoitus, ei prosessi.
Vuosien varrella olen oppinut tunnistamaan neljä tyypillistä ongelmaa. Ne eivät ole toisensa poissulkevia – usein yhdessä yrityksessä on kaikki neljä.
Lista vaaroista on olemassa, mutta jokaisessa rivissä lukee "jatkokehitys" tai "selvitetään". Kukaan ei vastaa mistään. Vastuuhenkilö-sarake on tyhjä.
Kaikki todennäköisyydet ovat 2, kaikki vakavuudet ovat 3. Riskiluku 6 toistuu kymmenissä riveissä. Kukaan ei ole oikeasti miettinyt jokaista vaaratekijää erikseen.
Päivämäärä on kolme vuotta sitten. Yritys on muuttanut tuotantolinjaa kahdesti. Riskiarviointi koskee jo poistettuja koneita. Kukaan ei huomaa, koska kukaan ei lue.
Fyysinen turvallisuus on dokumentoitu hyvin. Mutta ylikuormituksesta, häirinnästä tai yksintyöskentelystä ei ole riviäkään. TTL §28 koskee myös toimistotyöntekijöitä.
Jos tunnistat yrityksesi näistä, se ei tarkoita, että olet epäonnistunut. Se tarkoittaa, että sinulla on selkeä käsitys siitä, mitä on korjattava ensin.
Työturvallisuuslaki 738/2002 §10(1) asettaa vähimmäisvaatimukset: vaarat on tunnistettava, kirjattava ja arvioitava. Lain mukaan tämä riittää. Mutta lain minimillä ei olla turvallisia – ollaan juridisesti suojattuja. Ne ovat eri asioita.
Toimiva riskienhallinta edellyttää:
Excel-malli ei tee näistä automaattisesti todellisuutta – mutta se tekee niiden seuraamisen helpoksi. Ja kun seuraaminen on helppoa, ihmiset tekevät sen.
Tässä on kaksi kaavaa, joita suosittelen erityisesti laaduntarkkailumielessä – ei vain riskisummariumiin.
Jos KESKIHAJONTA palauttaa alle 1, riskiarviointi ansaitsee kriittisen katsauksen. Oikea riskiarviointi tuottaa hajontaa.
Käyn läpi nämä seitsemän kohtaa aina kun arvioin yrityksen riskienhallintaa. Ne kattavat sekä lain vaatimukset että käytännön toimivuuden.
Kuulen tämän usein: "meillä on riskiarviointi kunnossa – sen teki konsultti vuosi sitten." Konsultti voi tehdä hyvän pohjan. Mutta jos se ei elä yrityksen arjessa, se ei ole prosessi – se on dokumentti. Ja dokumentti ei estä tapaturmia.
Työsuojeluviranomainen on alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota seurantaan. Tarkastuksessa kysytään yhä useammin: "näytä meille viimeisin päivitys" ja "näytä meille, miten korkean riskin toimenpiteitä seurataan". Se ei onnistu konsultin tekemästä PDF:stä – se onnistuu elävästä Excel-tiedostosta.
Olen nähnyt yrityksen, jonka riskiarviointi oli teknisesti täydellinen – kaikki sarakkeet täytetty, kaikki riskiluvut erilaisia, kaikki toimenpiteet nimetty. Mutta kun kysyin, koska viimeksi riskilukuja oli päivitetty toimenpiteiden jälkeen, vastaus oli "ei koskaan". He olivat täyttäneet kaikki sarakkeet yhdellä istumalla ennen tarkastusta.
Kyllä. Työturvallisuuslaki 738/2002 asettaa vastuun työnantajalle – ei HR-osastolle, ei konsultille, ei turvallisuuspäällikölle yksin. Työnantaja voi delegoida tehtäviä, mutta ei vastuuta. Jos tapaturma tapahtuu ja riskiarviointi on puutteellinen, vastuu on työnantajalla.
Työsuojeluviranomainen voi antaa toimintaohjeen tai käyttää hallinnollisia pakkokeinoja. Vakavammissa tapauksissa – erityisesti jos tapaturma liittyy tunnistamatta jääneeseen vaaraan – kyseeseen voi tulla rangaistusvastuu. Lisäksi vakuutusyhtiöt voivat tarkastella korvausvastuuta, jos riskienhallinta on dokumentoitu huonosti.
Se riippuu siitä, onko yrityksen toiminta tai olosuhteet muuttuneet. TTL §10 edellyttää päivitystä aina olennaisen muutoksen yhteydessä. Jos mikään ei ole muuttunut ja kaikki toimenpiteet on toteutettu, kahden vuoden vanha arviointi voi periaatteessa olla voimassa. Käytännössä suosittelen vuosittaista katselmusta minimissään.
Teknisesti kyllä – ulkopuolinen asiantuntija voi tehdä arvioinnin. Mutta vastuu säilyy työnantajalla, ja ulkoistaminen toimii vain jos yrityksen omat henkilöt osallistuvat prosessiin. Pelkkä konsultin raportti ilman sisäistä omistajuutta on käytännössä arvoton.
Riskiarviointi on analyysi: mitä vaaroja on ja miten vakavia ne ovat. HMS-suunnitelma (tai suomeksi työsuojelun toimintaohjelma) on strategia: miten turvallisuutta kehitetään pitkällä tähtäimellä. Toimenpidesuunnitelma on operatiivinen taso: konkreettiset tehtävät, vastuut ja aikataulut. Kaikki kolme tarvitaan.
Ei välttämättä – mutta eri osastojen vaarat voivat olla niin erilaisia, että yhteinen taulukko muuttuu sekavaksi. Suosittelen kompromissia: yksi Excel-tiedosto, mutta osastokohtaiset välilehdet. Näin saat kokonaiskuvan yhdestä paikasta mutta osastokohtaisen tiedon helposti suodatettuna.
Riskimatriisi, toimenpidesuunnitelma ja seuranta valmiina. Seitsemän tarkistuspistettä sisäänrakennettuna. Suomeksi.
Lataa malli Excelvirta-kaupasta →